Perinteitä kunnioittaen





Aikaa on kulunut 60 vuotta ja maailma on muuttunut paljon. Siltikin yhä edelleen, on asioita jotka me täällä teemme perinteitä kunnioittaen. Kaiken keskipisteessä, tehtaan sydämenä meillä sykkii sauna jossa valmistamme maistuvan palvimme, lähes samoin menetelmin kuin silloin 60 vuotta sitten. Saunamajurimme Timo lämmittää saunan pesän leppähaloilla. 30 vuoden vankka ammattitaito pitää huolen siitä että palvin laatu säilyy ensiluokkaisena ja tasalaatuisena.


Anna lehti kirjoitti (lyhennetty ja mukautettu) herkullisesta saunapalvista 9.8.1966 numerossaan seuraavasti:

”Isoisän aikana teurastettiin eläimet syyskesällä. Lihat pantiin vahvaan suolaveteen, jossa niitä liotettiin kevättalvelle saakka. Silloin pani pappa palvisaunan lämpiämään. Savutteli siellä kinkkuja melkein kylmiltään katajansauhussa neljä vuorokautta, sitten kuumassa leppäsavussa viikon päivät. Ei hänellä ollut edes lämpömittaria. Kädellään kävi koettamassa saunan kuumuutta. Väittävät hänen olleen loppuaikoina niin taitava, että tunsi lämmön määrän vain oven hakaa tunnustelemalla.

Palvista teki pappa-Mattila niin suolaista että ei edes kärpänen halunnut istahtaa pilaamaan niitä ja niin kuivia ja lävitse savuttuneita, että ne kestivät kuinka kauan vain ja missä olosuhteissa tahansa. Mutta niin pitää ollakin. Palvin piti kestää ja sen piti olla näkyisää. Muuten sitä olisi kulunut liikaa ja muonamiesten pito tullut liian kalliiksi. Papan pojat muistavat aivan hyvin, kuinka palvisaunan purkaminen kotona oli iso tapaus. Silloin tulivat naapurin isännät ostamaan lämmintä lihaa ja naapurin vekarat kaapaisemaan sormellaan kinkun pintaa jolle kihonnut silava oli sen aikuisista herkuista kaikista parasta.

Mattilan pojat perustivat oman yrityksen 1958. Perussysteemi on sama kuin isoisällä, sauna, leppävalkea ja savu. Mutta valmistustapaa on kehitetty, kypsytetty. Nyt tapahtuu suolaus ja savustus nopeasti. Suola ruiskutetaan lihan sisälle, pintasuolaus saadaan liottamalla lihaa vuorokausi suolavedessä. Saunassa viipyvät palvit vain 24 tuntia. Niin vilkas on tahti tänä päivänä. Eikä tehtaassa tarvitse kenenkään mennä enää silmiä kirvelevään saunaan heittämään puuta pesään, lämmitys tapahtuu saunan ulkopuolella olevien suuaukkojen kautta. Eikä johtajista kenenkään tarvitse pistää kättään saunan ovesta sisälle kuumuutta tunnustellakseen, kyllä mittarit kertovat senkin. Vaikka palvausaika on lyhyt ja suolaa vähän, kyllä palviliha kestää säilytystäkin noin pari viikkoa. Jos palvi haudataan karkeaan suolaan ja säilytetään kuivassa paikassa, kestää se tuoreenveroisena kuukausia. Parasta se on uusien perunoiden kanssa tukevina viipaleina syötynä.”


Näin siis Mattilan veljekset kertoivat 52 vuotta sitten palvaamisesta. Aika, kuluttajien tarpeet, lainmuutokset ja viranomaisvaatimukset ovat toki omalta osaltaan muuttaneet palvauksen kulkua mutta yhä edelleen Mattilan palvissa maistuu leppähalkojen antama lempeä aromi.